Rakennusautomaatiossa ratkaisuja on yhtä paljon kuin rakennuksia

Energia-asiantuntijana työskentelevä Ilkka Kasari on valmistunut energiatekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) vuonna 2012. Energia- ja LVI-tausta on tullut hänelle ikään kuin verenperintönä: 11-12-vuotiaana Kasari oli ensimmäisessä kesätyössään isänsä maalämpö- ja lattialämmitysyrityksessä, ja kokemus ohjasi hänet suuntautumaan alalle.

– Ollessani LVI-suunnittelutoimistossa kesätöissä ymmärsin, että rakennuksen energiankäytöstä tulee valtaosa sen jälkeen, kun se on jo rakennettu, ja kulutukseen pääsee vaikuttamaan vasta käytön aikana. Hakeuduin rakennusautomaatioalalle, koska sen avulla saadaan aikaan todellisia jatkuvia vaikutuksia. Olen ollut aiemmin suunnittelutoimistossa rakennusautomaatiopuolella takaamassa käytössä olevien rakennusten energiatehokkuutta. Viimeksi työskentelin Granlund Oy:ssä energiajohtamisen osastolla ryhmäpäällikkönä, Kasari kertoo.

JIS:lle Kasari tuli tuttavan suosittelemana. Toimitusjohtaja Jussi Leinosen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen yhteinen näkökulma löytyi, ja Kasari aloitti työt viime syyskuussa.

Kasarin työtehtäviin kuuluu myyntiä, rakennusten käytönaikaisen energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden parantamista sekä Schneiderin automaatiojärjestelmien rakentamista.

– Pidän työssäni siitä, että minulla on meneillään paljon projekteja ja tekemistä. Työssä näkee rakennusautomaatiota sekä rakennusvaiheessa että valmiissa rakennuksissa. Erilaisia toteutuksia on käytännössä melkein yhtä paljon kuin rakennuksia. Tehtävämme on etsiä parhaita toimintamalleja ja monipuolista ongelmanratkaisua juuri siihen rakennukseen, emmekä voi toistaa vain yhtä ja samaa kaavaa.

Kasarin ensimmäiset kuukaudet ovat menneet vielä paljolti asioihin tutustumiseen, mutta hänellä on selkeä tavoite.

– Haluaisin, että meillä olisi projektin valmistumisen jälkeen paljon enemmän annettavaa valmiille rakennukselle ja siihen, miten sitä ajetaan – että vakiinnutamme polun rakennusvaiheesta ylläpitovaiheeseen. Ajatuksena on, että tekisimme asioita systemaattisemmin, eli meillä olisi vielä selkeämpi ja käytännöllinen prosessi, johon annetaan koulutus. Tavoite on huomioida yrityksen toimintamalleissa paremmin se, mitä tapahtuu rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kasari kertoo, että nykyään rakennuksien tekniikka on paljon muutakin kuin pelkästään kaukolämpöä, ja niille haetaan aina – joskus iteraation kautta – optimaalisia toiminta-arvoja. Niillä taataan paitsi hyvät olosuhteet, myös energiatehokkuus.

– Olin edellisessä työssäni mukana takuun alaisissa kohteissa, ja niissä prosesseissa huomasin, ettei rakentamisen aikana osattu aina ottaa huomioon rakennuksen todellisia käyttöominaisuuksia.  Rakennuksissa on käytännössä aina omat fyysiset ominaisuudet, joihin vastaavat asetukset pitää käytön aikana hioa kuntoon. Joskus joudutaan jopa muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia tai toteutuksia, kun on nähty miten rakennus toimii käytännössä.

Lähes puoli vuotta talossa oltuaan Kasarin mielestä mielenkiintoisinta on ollut päästä mukaan rakennusautomaation rakentamisen aikaisiin toimiin mukaan, eli miten JIS:läiset lähtevät toteuttamaan urakoitsijafirman saamaa suunnitteluaineistoa.

– Näen nyt käytännössä, miten tällä alalla on paljon asioita, jotka voisivat olla paremmin ja toisaalta mikä toimii jo. Alalla ollaan pitkälti yhtä mieltä siitä, että suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden sekä tilaajien välisessä yhteistyössä on vielä parannettavaa. Tämä nopeuttaisi projektin läpimenoa ja parantaisi laatua. JIS:llä on sitouduttu tähän toimintaan, Kasari vakuuttaa.

Kasarin vapaa-aikaan kuuluu partiotoimintaa ja urheilua, nykyään lähinnä kuntosalilla käymistä.

– Sanonkin usein, että yritän minimoida rakennusten energiankulutuksen ja maksimoida omani, Kasari naurahtaa.

Hän on toiminut jo 25 vuotta partiossa. Parhaillaan Kasari toimii partioryhmän vetäjänä ja on ehtinyt nähdä ensimmäisten partiolaistensa kasvavan jo aikuisiksi.

– Vedän nyt nelosluokkalaisia seikkailijaikäkauden partiolaisia. Viimekertaisella talvileirillä nukuimme puolijoukkueteltoissa oikein makeasti, vaikka ulkona oli yli 20 astetta pakkasta.